Värikkäiden vaatteiden käyttäminen – ”dopamiinipukeutuminen”

Huomasin Marja-Liisa Mankan tviitin X:ssä, jossa hän totesi, että nyt sillä on sitten nimikin, värikkäitä vaatteita käyttävälle: Dopamiinipukeutuja. Hän oli huomannut aiheeseen liittyvän Aamulehden artikkelin 19.2.2024: ”Joko tiedät, mistä on kyse mielihyvähormonia erittävässä pukeutumistyylissä? Tämä helppo valinta tuo iloa niin itselle kuin vastaantulijoille”.

Artikkelissa kerrotaan, että keväällä aletaan käyttää värikkäämpiä vaatteita. Värikkäitä ja hauskoja vaatteita käyttäviä henkilöitä on alettu kutsua dopamiinipukeutujiksi. Tämä pukeutumisen nimi viittaa mielihyvähormoniin. Dopamiinituotantoa voi artikkelin mukaan lisätä myös tekemällä mielekkäitä asioita ja asettamalla tavoitteita itselleen. Artikkelissa on myös kerrottu, missä väriä voi käyttää, esim. pipo, sukat tai kaulahuivi. Useita muitakin on listattu. Tarkemmin aiheeseen voi tutustua lukemalla tämän Kirsikka Otsamon artikkelin Aamulehdestä.

Googletin vähän tätä aihetta tarkemmin. Myös MTV:n Huomenta Suomessa on käsitelty dopamiinipukeutumista. Ohjelmassa haastateltiin mm. työelämäprofessori Sami Sykköä, jonka mukaan ”Kyse on siis erittäin värikkäistä ja iloisista vaatteista, joita ihmiset kaipaavat tällaisina vaikeina aikoina”. Tämä haastattelu on katsottavissa MTV:n www-sivulta.

Myös Iltalehdessä aihetta on käsitelty jo vuonna 2020 artikkelissa ”Dopamiinityyli” on nyt kaikkialla – tästä siinä on kyse. Vuonna 2023 Iltalehdessä aihetta käsiteltiin artikkelissa ”Mikä ihmeen dopamiinipukeutuminen Tästä on kyse”. Artikkelin lopussa on esitetty vinkkejä miten tällaista pukeutumista voi toteuttaa. Esim. ensin kokeilee kotona ja lähipiirissä ja vasta sitten käyttää asua laajemmin.

Idea tähän blogiin syntyi tuosta dopamiinipukeutumisesta, mutta on muitakin asioita, jotka tuottavat ihmisille mielihyvää. Vaatetus on vain yksi vaihtoehto. Esimerkiksi Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim on julkaissut vuonna 2016 Jetro J. Tuularin ja Hasse Karlssonin artikkelin ”Mielihyvä, mielipaha ja ihmisen aivot”. Artikkelista voi lukea tarkemmin ihmisen mielihyvästä.

En ole itse vielä kiinnittänyt huomiota dopamiinipukeutumiseen, mutta ehkä jatkossa, kun näen värikkäitä vaatteita, voi aihe tulla mieleeni. Itse odotan kevään tuovan mukanaan piristystä ihan muutenkin. Jo nyt olen kuulunut aamuisin lintujen laulua. Se on selvä kevään merkki, jota on mukava odotella.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Keskittymiskykyä voi harjoitella

Selailin Taloustaito 1/2024 lehteä ja huomasin mielenkiintoisen pienen tekstin ”Miten voi parantaa keskittymiskykyään?”. Tekstin kysymyksiin oli vastannut professori Satu Palva. Esimerkiksi jutussa käsiteltiin, miten väsymystila vaikuttaa keskittymiskykyyn. Itse olin juuri huomannut käytännössä, että univaje vaikutti omaan keskittymiskykyyn, niin innostui tätä aihetta vähän enemmän miettimään.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS:n) www-sivulta löysin myös tietoa keskittymisestä. Sivun mukaan keskittyminen edellyttää kykyä kohdistaa tarkkaavuus tiettyyn kohteeseen. Keskittyminen vaikeutuu, jos huomio karkailee havaintoihin ympäristöstä tai omiin ajatuksiin. Tämä vaikeuttaa opiskelemista tai työskentelyä.

Useammalla www-sivulla on kerrottu, miten keskittymiskykyä voi parantaa. Esimerkiksi Yle on julkaissut www-sivun ”Löydä kadonnut keskittymiskykysi näillä viidellä harjoituksella”. Sivulla on psykologian tohtori ja aivoasiantuntija Mona Moisalan kanssa kehitettyjä harjoituksia, jotka auttavat takaisin kadonneen keskittymiskyvyn äärelle. Käyttäjät ovat antaneet harjoituksista myös palautetta. Harjoitus ”Aistikävely” näyttää olevan suosituin.

Me Naiset on julkaissut www-sivullaan 21.1.2023 Noora Valkosen artikkelin ”Etkö pysty enää keskittymään Asiantuntija kertoo 8 tapaa, miten kyvyn saa takaisin”. Artikkelissa on käsitelty Johann Harin kirjoittamaa kirjaa ”Kadonnut keskittymiskyky”. Keskittymistä kohentavat tavat ovat varsin perinteisiä. Ne liittyvät mm. syömiseen, liikkumiseen, nukkumiseen ja koukuttavan teknologian käyttöön. Yksi tavoista on ”vältä keskeyttämistä”. Sillä on merkitystä, millainen esim. työpaikan viestittelykulttuuri on. Ehkä tuota on hyvä joskus työyhteisössäkin miettiä. Tarkemmin näihin tapoihin voi tutustua artikkelista.

Myös YTHS:ltä löytyy sivu ”Keinoja parantaa keskittymiskykyä”. Täältä löytyy varsin samanlaisia asioita kuin muultakin. Itselleni uusi aihe oli Pomodoro-tekniikka, joka auttaa pilkkomaan isolta tuntuvan tehtävän tekemisen pienempiin osiin. Jos ymmärsin oikein niin työskentely tehdään pienissä jaksoissa ja välissä pidetään aina tauko.

Mielenkiintoisia vinkkejä keskittymiskyvyn parantamiseksi, näyttää löytyvän eri lähteistä. Ehkä helpointa on aloittaa siitä, että yrittää nukkua riittävästi.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Uuteen vuoteen pakkasia miettien

Vuosi vaihtui ja vuoden 2024 ensimmäisenä päivänä on ollut niin kylmä, että Ilmatieteenlaitos antoi pakkasvaroituksen eri puolelle Suomea. Itsekin huomasin ulkona käydessäni, että oikeasti on kylmä keli. Päästyäni kotiin, olen ollut mielissäni siitä, miten mukavan lämmintä on sisällä. Sitä ei aina huomaa, miten mukava on kylmänä pakkaspäivänä olla lämpimästi sisätiloissa. Kaikkialla ei ole tapana rakentaa asuntoja yhtä hyvin mitä Suomessa rakennetaan. Oli mukava huomata se näin vuoden alussa.

Katsoessani TV:n säätiedotusta, jossa ennustetaan kylmien päivien jatkuvan, innostuin tutkimaan mitä ohjeita on kylmässä työskentelystä. Työterveyslaitoksen www-sivuilta löytyi sivu ”Lämpöolosuhteet työpaikalla”. Sivulla kerrotaan, että kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa. Kaikille on varmaan tuttua, että kylmässä ollessa jäähtyminen johtaa lihasvärinään. Kirjoituksen mukaan, kun kyseessä on voimakas lihasvärinä, se voi lisätä lämmöntuotannon 4–5-kertaiseksi levossa olemiseen verrattuna. Kylmässä voi toimintakyky heikentyä ja tapaturmien riski lisääntyy. Kylmään voi liittyä myös vaurioita, joista voi tarkemmin lukea Työterveyslaitoksen sivuilta.

Sinänsä ei ole yllättävää, vaikka näin vuoden vaihtuessa on varsin kylmää. Niin on ollut monesti aikaisemminkin. Yli kolmenkymmenen asteen pakkasia on ehkä ollut vähän harvemmin, mutta muistaakseni yli 20 asteen pakkaset ovat aika tyypillisiä vuoden alkupuolella.

Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki miettiä mennyttä vuotta ja arvioida tulevaa. TV-uutisista on voinut huomata, että paljon isoja asioita on tapahtunut ja todennäköisesti isoja asioita on tulossa tänäkin vuonna. Välillä on ehkä hyvä yrittää pitää jatkuvasta uutisvirrasta taukoa, niin pystyy paremmin keskittymään elämän pieniin omiin asioihin.

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutusten osalta oletettavasti vuoden 2024 yksi keskeinen asia tulee olemaan SCHEER:n kannanotto matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Tilannekatsauksessa 2/2023 kerroin, että tähän kannanottoon on voinut lähettää kommentteja. Oletan, että se valmistuu vuonna 2024. Itse jatkan tilannekatsauksia myös vuonna 2024.

SCHEER:n kannanottoa ehkä käsitellään kesällä BioEM2024 konferenssissa. Mielenkiinnolla odotan myös CIGRE:n Paris Session 2024 tapatumaan tänä vuonna.

Vuoden vaihtuessa tehdään myös usein erilaisia lupauksia. Siihen teemaan sopii ehkä Helsingin Sanomista 23.12.2023 löytäneeni artikkeli ”Ihminen aliarvioi ystävällisten tekojensa vaikutuksen ja kuvittelee, että muut pitävät hyväntahtoisia eleitä outoina”. Jos ymmärsin oikein, niin ihmisten välinen ystävällisyys on merkityksellisempää kuin yleensä ajattelemme. Ehkä ystävällisyyttä on hyvä pyrkiä lisäämään vuonna 2024. Tarkemmin tietoa aiheesta löytyy tuosta artikkelista.

Kovista pakkasista huolimatta toivon kaikille onnellista alkanutta vuotta 2024.

Hyvää tammikuuta kaikille!

Nro. 9 2023/2 Työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja follikulaarisen lymfooman riski perheiden tapaus-verrokkitutkimuksessa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteyttä follikulaarisen lymfooman riskiin. He eivät saaneet tutkimustuloksista tukea tälle yhteydelle.

Työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydestä follikulaarisen lymfooman riskiin on tutkimusryhmän mukaan olemassa hyvin vähän todisteita. Siksi heidän tavoitteenaan tässä tutkimuksessa oli selvittää tätä yhteyttä.

Tutkimusryhmä suoritti Australiassa perheiden tapaus-verrokkitutkimuksen vuosina 2011–2016. Tutkimukseen osallistui 681 tapausta ja 1 184 verrokkia. Verrokeissa oli perheenjäseniä, 294 sisarusta ja 179 puolisoa tai kumppania, ja 711 ei sukua olevia rekrytoituja vastaavanlaisesta australialaisesta multippelin myelooman tutkimuksesta.

Tutkijat selvittivät osallistujien tarkan työhistorian kyselyllä, jossa nämä täyttivät kalenteriin kaikki työpaikkansa koko elinikänsä ajalta. Altistumisen pientaajuisille magneettikentille tutkimusryhmä arvioi käyttäen työaltistematriisia ja yleistä 10 vuoden viiveaikaa. He tutkivat yhteyttä follikulaarisen lymfooman riskiin logistisen regressioanalyysin avulla huomioiden tapausten ja verrokkien sukulaissuhteen. Tutkimuksessa suoritettiin useita herkkyysanalyyseja, joissa jaoteltiin verrokit tyypin ja sukupuolen perusteella, luokiteltiin pientaajuisille magneettikentille altistuksen prosenttipisteitä kvartiilien lisäksi, tutkittiin pientaajuisille magneettikentille altistumisen voimakkuus eniten altisteisissa töissä ja käytettiin lyhyempää 1 vuoden viiveaikaa ja kumulatiivista altistumista viimeisten 1–9 vuoden aikana.

Tutkijat eivät saaneet tutkimustuloksista tukea työperäisen magneettikentille altistumisen ja follikulaarisen lymfooman riskin väliselle yhteydelle. Vaikka heidän mielestään perheenjäsenten ottaminen osaksi suurempaa verrokkiryhmää saattoi vääristää riskiarviota alhaisemmaksi, tapauksiin ja ei-sukua oleviin verrokkeihin rajattujen herkkyysanalyysien löydökset olivat kuitenkin samanlaisia. Tutkijat ehdottavat lisätutkimuksia, joissa magneettikenttäaltistusta on arvioitava paremmin ja otannan on oltava suurempi. Näin voitaisiin selvittää pientaajuisille magneettikentille altistumisen mahdollista osallisuutta lymfooman syntyyn ja vaikuttaa työturvallisuustoimenpiteisiin.

Lähde:
Odutola M K, van Leeuwen M T, Bruinsma F J, Benke G, Turner M C, Trotman J, Turner J, Seymour J F, Miles Prince H, Milliken S T, Tiley C, Hertzberg M, Roncolato F, Opat S, Lindeman R, Verner E, Underhill C R, Cardis E, Giles G, Vajdic C M. Occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields and follicular lymphoma risk: a family case–control study. Occup Environ Med 2023, 80, 599–602

Nro. 8 2023/2 Turvallisuusongelmat ja -suositukset työskenneltäessä jännitteisten sähkölinjojen lähistöllä

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tarkastelevat riskejä, joita esiintyy työskenneltäessä jännitteettömillä sähkölinjoilla lähellä jännitteisiä voimajohtoja. He käyvät artikkelissa läpi säännöksiä, työperäisen altistuksen rajoja, riskityyppejä ja analyyseja sekä suosituksia riskien vähentämiseen. Kirjoittajat peräänkuuluttavat yrityksiä keskittymään prosesseihin, koulutukseen ja kenttävalvontaan ja huomioimaan sen, että jännitteettömässäkin työssä on kyse sähköturvallisuudesta.

Tässä artikkelissa tarkasteltiin riskejä, joita esiintyy työskenneltäessä jännitteettömillä sähkölinjoilla lähellä jännitteisiä voimajohtoja. Esimerkkejä tämänkaltaisesta työstä ovat esimerkiksi eristeiden vaihdot, johtimien asennukset ja korjaukset, työskentely valokuitujen parissa ja tornirakenteiden pystytys. Tutkimusryhmä kävi läpi artikkelissa säännöksiä, työperäisen altistuksen rajoja, riskityyppejä ja analyyseja ja suosituksia riskien vähentämiseen.

Sähkölinjalla työskentelevät saattavat tutkimusryhmän mukaan kokea lämpöaltistusta ja saada esimerkiksi palovammoja valokaarten, materiaalin syttymisen ja kuumien pintojen takia. Sähköiskujen vaaraa aiheuttavat puolestaan esimerkiksi suora kosketus jännitteisiin osiin, vaihtovirran indusoituminen ja sähkölinjaan varastoituneet purkaukset. Sähkölinjojen läheisyydessä työskentelevät altistuvat helposti myös voimakkaille sähköisille, magneettisille ja sähkömagneettisille kentille.

Kun tutkimusryhmä kävi läpi sähkötöissä tapahtuneita tapaturmia, nousi esiin useita vaihtovirran indusoiman jännitteen ja virran aiheuttamia onnettomuuksia ja kuolemantapauksia. Tutkimusryhmä painotti tällaisen sähköiskun vaaran huomioimista työskenneltäessä sähkölinjojen läheisyydessä. He analysoivat perusteellisesti työtapojen ja henkilösuojainten vaikutusta riskien syihin ja vähenemiseen ja pitivät erityisesti näitä töitä varten kehitettyjä henkilösuojaimia hyvänä keinona vähentää vaihtovirran indusoitumisen riskiä sähkölinjojen lähellä työskenneltäessä. Artikkelissa esiteltiinkin uudentyyppisiä sähköä johtavia vaatteita ja niiden laboratoriotestausmenetelmiä.

Tutkimusryhmä totesi, että jännitteisten sähkölinjojen läheisyydessä tehtävien töiden riskit tulisi määrittää ja niitä tulisi lieventää, sillä hallitsemattomista riskeistä saattaa aiheutua onnettomuuksia. Heidän mukaansa joidenkin yritysten turvallisuusohjelmissa niitä ei oteta huomioon, koska työt katsotaan ”jännitteettömiksi”. Tutkimusryhmä kehottaa yrityksiä keskittymään prosesseihin, koulutukseen ja kenttävalvontaan ja nostamaan esiin sitä tosiasiaa, että jännitteettömässäkin työssä on kyse sähköturvallisuudesta.

Lähde:
Szabó D, Gyergyádesz L, Németh B, Ramirez-Bettoni E. Safety concerns and recommendations during work in the vicinity of energized lines. 2023 IEEE Power & Energy Society General Meeting.